Elämään ja asumiseen vaikuttavat monet globaalit megatrendit, joita toki hiukan muokkaavat kotimaiset ilmiöt. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, myös yksin asuvien määrä kasvaa. Kaupungistuminen kiihtyy. Etätyöt lisääntyvät. Kodin arki digitalisoituu ja teknologia sulautuu kaikkeen myös asumisessa. Vastuullisuus ja ekologinen jälleenrakennus vaikuttavat yhä enemmän myös asumisessa. Ukrainan sota on tuonut mukaan entistä enemmän tarvetta turvallisuudelle ja varautumiselle kotonakin, ja koronapandemia nostanut etätyön suosiota.
Kaupungistuminen tuo ahtaampia asuntoja
Osa megatrendeistä on silti pitempiaikaisia ja myös ennustettavia, kuten esimerkiksi kaupungistuminen. Se on ollut kiihtyvä trendi jo vuosikymmenten ajan. Asuntojen pinta-alat ovat pienentyneet erityisesti keskusta-asumisessa. Uusien kerrostaloasuntojen pohjaratkaisut ovatkin herättäneet paljon keskustelua viime aikoina. Neliöt ovat kalliita. Voisi optimistisesti ajatella, että tiloja pienentämällä asuntojen hintataso pysyisi paremmin kuluttajan saavutettavissa, mutta tärkeämpi syy pienenemiseen lienee se, että näin asuntojen myymisestä saa paremman katteen. Uusien kerrostalojen paksu, usein kustannustehokas runkosyvyys tuottaa myös helposti pieniin asuntoihin pitkulaisia pohjaratkaisuja, joiden päädyssä vain on ikkuna. Määräysten mukaan asuinhuoneissa pitää olla ikkuna ja valoaukon pinta-alan on oltava vähintään 1/10 asuinhuoneen pinta-alasta. Ohjetta voidaan kuitenkin kiertää avoimella tilaratkaisulla tai sisäikkunoilla tiloista toiseen. Avoimet asuintilat ovat tästäkin syystä yleinen pohjaratkaisu. Asuntojen pienuus taas poistaa ensimmäisenä varastotilat. Kompaktit kerrostaloasunnot ovat toki joillekin hyvä ratkaisu – etenkin jos pystyy ”konmarittamaan” nykyihmisen koko ajan kasvavan tavaramäärän. Kompaktit tilat ovat toisaalta energiatehokkuuden kannalta järkeviä, onhan maailmantilanne nostanut energian hinnan kipurajalle ja lämmitysenergiaa pohjoisessa kuluu.
Moninaiset perhekuviot ja yksilölliset tarpeet vaativat muuntojoustavuutta
Meitä asujia on kovin erilaisia, ja asumisen tarpeet ovat moninaistuneet. Vaihtuvat elämäntilanteet vaikuttavat asumistarpeisiin. Opiskelijan, yksineläjän, lapsiperheen, pariskuntien, ikääntyvien, toimintarajoitteisten, kotieläintalouksien, kotona töitä tekevien jne. tarpeet ovat erilaiset, joten yhtä, kaikille talouksille sopivaa asunnon pohjaratkaisua tuskin löytyy. Siksi asuntosuunnittelussa tilojen muuntojoustavuus on tärkeä ottaa huomioon. Se tarkoittaa, että samaa tilaa voidaan käyttää pienin muutoksin erilaisissa tarpeissa. Muutoksia voi olla vaikka kevyen väliseinän rakentaminen, makuuhuoneen muuttaminen työtilaksi tai keittiösaarekkeen hyödyntäminen erilaisiin tarpeisiin, kuten toimistotyöhön tai harrastuksiin. Muuntojoustavuutta on vaikea toteuttaa, jos asunnon neliöt ovat valmiiksi niukat.
Kodin käsite on myös koronan myötä laajentunut. Koti palvelee myös työ- ja harrastuspaikkana sekä viihdekeskuksena. Kotiin on hyvä myös käpertyä suojaan maailman myrskyiltä. Kotoilun trendi näkyy myös puutarhanhoidossa – omat tomaatit ja perunat voi kerätä vaikka parvekkeelta. Omavaraisuuden tarve on myös osittain vilkuilua menneisiin vuosikymmeniin.
Koneistuva älykoti auttaa arjessa, mutta vie myös tilaa
Digitalisaatio on yksi näkyvimmistä megatrendeistä. Teknologia on tullut lähemmäs jokapäiväistä elämäämme myös kodin arjessa. Koteja voidaan ohjata älykkäästä valaistuksesta älylukkoihin. Robotti-imurit hoitavat siivouksen ja jääkaapit osaavat kertoa sisältönsä mobiilisti kaupassa kävijälle. Mutta tavallisetkaan kodinkoneet eivät vielä muutama vuosikymmen sitten olleet itsestäänselvyys – eikä esimerkiksi astianpesukone ole vieläkään automaatio keittiön varustelussa, vaikka tilavaraus sille onkin.
Koneet vievät myös enemmän tilaa. Perusasuntojen suunnittelussa ei tarvinnut jokunen vuosikymmen sitten ajatella, mihin sijoittaa astianpesu- ja pyykinpesukone, kuivausrumpu tai -kaappi, pakastin, taulutelevisio tai monet keittiön pienkoneet. Kylmälaitteena saattoi palvella pieni jääkaappi ja kerrostaloasukkaalle oli ehkä kylmäsäilytykseen varattu tiloja talon yhteiseen kylmäkellariin. Jätelajitteluakaan ei juuri tehty, joten sille tarvittava tila oli paljon nykyistä pienempi. Keittiöihin oli helpompi jättää enemmän tilaa vaikka työtasoille.
Tarvitaan lisää esteettömiä asuntoja
Yhdenvertaisuutta luova esteettömyysvaatimus on vaikuttanut isosti asuntosuunnitteluun. Esteettömyys on hyvä kaikille, mutta erityisen tärkeää se on ikääntyessä. Nykyisiä asuntoja suunniteltaessa on noudatettava vaatimuksia, joissa on määritelty mm. ovien minimileveydet. Vaatimukset on helpompi täyttää, jos asunnon pohjaratkaisu on avara. Ei ole tarkoituksenmukaista, että esteettömyys vie tilaa esimerkiksi säilytystiloilta, ja asunnon ainoa väljä tila on lopulta kylpyhuone. Vanhoissa asunnoissa joudutaan taas usein tekemään esteettömyysremontteja asukkaiden ikääntyessä.
Teksti: Minna Kuusela, tutkimuspäällikkö ja Tarja Marjomaa, tutkija TTS Työtehoseura
Juttu on julkaistu TEHO-lehdessä https://issuu.com/tts4/docs/teho_tts_ty_tehoseura_4_12_2022
Asuntomarkkinoista on tärkeää ottaa huomioon
Asuntomarkkinat ovat myös tärkeä osa asunnon ostamista ja sijoittamista. Asuntomarkkinoiden kehitys voi vaikuttaa asuntojen hintoihin ja vuokratuottoihin. Asuntomarkkinoiden kehitykseen vaikuttavat monenlaiset tekijät, kuten talouden tilanne, väestön kasvu ja muuttoliike
Kilpailuta laina
Kilpailutus onnistuu helposti esimerkiksi Rahalaitoksen avulla. Rahalaitos on Suomen johtava lainojen vertailupalvelu, joka auttaa sinua löytämään parhaan tarjouksen juuri sinun tarpeisiisi. Palvelu on ilmainen ja helppokäyttöinen, ja sen avulla voit vertailla lainoja ja löytää halvimman vaihtoehdon nopeasti ja vaivattomasti.
